Sunday, October 4, 2020

Lansamentu ba estoria resistensia povo Rotuto - same/// AJAR, ACBIT, Brot /// iha Centro Nacional Chega (CNC)

 


Iha sexta feira loron 02 fulan outubro 2020, Ngo nasional AJAR no ACBIT halo lansamentu ba estoria resistensia povo Rotuto iha salaun Centru Nacional Chega (CNC), iha lansamentu ne'e dereitur executive AJAR Jose Luis Oliveira haktuir katak Rotuto hanesan fatin akontesementu iha lori agusto 1982 hanesan mos Mauchiga - Ainaro no Kraras - Viqueque, maibé publikasaun ba estoria levantamentu suku Rotuto ladun ada.

Tamba ne'e bazeia ba pedidu husi Assosiasaun Vitima mak iha tinan 2019 ami (AJAR) tama iha suku Rotuto hodi koko dukumenta estoria ne'e ho métodu ida ne'ebé mak laos konta deit estoria maibé mos tengki hakbit no inkoraja sira.

dereitur AJAR mos deseja katak depois ida ne'e atu husu atensaun ba maluk siira hotu atu hatutan liman ba iha Rotuto atu dezenvolve programa ruma, hodi núne'e bele rekopera sira nia kondisaun, tamba destruisaun ne'ebé akontese ba sira durante tempo okupus Indonesia ne'e kuburan tebes, maibe depois de independensia sira ladun hetan atensaun hodi ajuda dezenvolve sira nia moris, tamba Rotuto hela iha munisipio manufahi postu administrasi sama maibe sira hela iha kablaki hun no izolado tebes dalan atu ba mos susar, dalan husi sama –grotu no Rotuto kotu tiha ona, uluk sira terus, ukun-an mos sira sei terus nafatin, suku sira seluk ahi lakan ona maibé suku Rotuto ke agora eletrifikasaun sidauk tama alias ahi la lakan.

núne'e mak dereitur ne'e salenta tan katak lansamentu ida ne'e hanesan parte ida atu difulga situasaun nyata iha suku rotuto nomos atu husu atensaun husi entidades hotu, tanto gubernur no agensia dezenvolvementu sira atu bele dezenvolve programa suku ruma bele to iha 'e sofrementu ne'ebé sira senti iha pasado bele kompensa ho dezenvolvementu iha era ukun-an ida ne'e.



Iha fatin hanesan dereitur eksekutif CNC mos hatutan katak ho lansamentu ba estoria resistensia povo Rotuto hanesan jornada da memoria, núne'e dereitur CNC ne'e hato'o agradese ba AJAR, ACBIT ne'ebé mak fo apoio tomak no presistensia tamba depois de relatorio CAVR sai iha tinan 2005 ne'ebé mak dukumentu momoria kolektiva povo timor leste nian, Sira (AJAR, ACBIT) kontinua loke liman hakat ba iha suku Rotuto, mauchiga no iha fatin bar-barak hodi apoio tamba ne'e dereitur CNC ne'e hato'o nia agradese ba kontinuasaun ne'ebé hala'o husi AJAR no ACBIT tamba ho esperitu ne'ebé boot tebes, iha fatin hanesan mos dsereitur ne'e hato'o nia agradese ba eis komisariu CAVR ne'ebé mak tulun ita hotu halo dukumentasaun ba estoria.

Dereitur CNC ne'e mos akresenta tan katak ohin (02/10/2020) lansa kona ba estoria kona ba resistensia povo Rotuto nian, ne'ebé haktuir husi inan vitima, lian laek sira hamutuk nain 25, núne'e dereitur hatete katak estoria hakerek atu fo honra no dignifikasaun ba sira ne'ebé mak partsipa., kontribui ho neon no laran tomak ba ita nia estoria luta no moris nian nune'e bele husik hela erransa estoria ba gerasaun tuir mai.

Tamba ukun- an ne'e laos ema tau iha bandesa mak fo mai maibe ukun-an ne'e liu husi partsipasaun, sakrefisiu ne'ebé boot tebes ne'ebé inan lian laek sira hola parte ba no signifikante tebes ho estoria ne'ebé moruk tebes; tenik dereitur CNC.



Iha sorin seluk xefi suku Rotuto Jose dos Santos katak lansamentu livro estoria resistensia povo Rotuto hanesan momentum utama tidak inisial relembra fila fali situasaun pasado ne'ebé mak povo Rotuto infrenta iha Periodo resistensia hahu husi tinan 1974 até 1999 ne'ebé fo sofremento boot ba povo Rotuto, maibe depois de ukun rasik an iha tinan 1999 no iha tinan 2002,2003 Rekonsiliasaun mosu, ami hanesan autoridade iha suku Rotuto mos le'e paginás husi relatorio CAVR tinan 2005, Rotuto nia memoria levantamentu la cita penanda iha pagina relatorio CAVR nian cita katak Rotuto nia Estoria la tama iha relatorio CAVR ida maibe iha deit mauchiga no Dare - Ainaro, hodi ida ne'e sai hanesan problema insatisfasaun no deskontente ba povo Rotuto,maibe realidade suku Rotuto hahu husi tinan 1974 mai suku Rotuto sai hanesan bolsu resistensia diak ba ita nia lider resistensia sira, ikus mai kontinua nafatin iha 20 de agusto 1982 halo tan levantamentu núne'e autor barak mak mate ona no barak mos sei moris ida mak “Ama Bisoi” no sira lubuk ida nain 15 sei moris ne'ebé mai husi postu no kotamadya ne'ebé deferente no husi Rotuto Rasik hamutuk nain 27 mak ba hamutuk ho Falintil ke ohin loron hela deit nain 3 mak sei moris hamutuk ho 1975 nain 1 (ida) no 1979 nain 1 (ida) nune'e hamutuk sira nain 5 deit mak ohin loron sei moris.ikus mai kontinua nafatin iha 20 de agusto 1982 halo tan levantamentu núne'e autor barak mak mate ona no barak mos sei moris ida mak "ama Bisoi" no sira lubuk ida nain 15 sei moris ne'ebé mai husi postu no munisipio ne 'ebé deferente no husi Rotuto Rasik hamutuk nain 27 mak ba hamutuk ho Falintil to ohin loron hela deit nain 3 mak sei moris hamutuk ho 1975 nain 1 (ida) no 1979 nain 1 (ida) nune'e hamutuk sira nain 5 deit mak ohin loron sei moris.ikus mai kontinua nafatin iha 20 de agusto 1982 halo tan levantamentu núne'e autor barak mak mate ona no barak mos sei moris ida mak "ama Bisoi" no sira lubuk ida nain 15 sei moris ne'ebé mai husi postu no munisipio ne'ebé deferente no husi Rotuto Rasik hamutuk nain 27 mak ba hamutuk ho Falintil to ohin loron hela deit nain 3 mak sei moris hamutuk ho 1975 nain 1 (ida) no 1979 nain 1 (ida) nune'e hamutuk sira nain 5 deit mak ohin loron sei moris.

Xefi suku Rotuto ne'e mos haktuir katak hahu husi 1974 to mai 1982 ema barak mak ba ai -laran no mate iha ai-laran no moris nain 5 deit mak fila, no situasaun husi levantamentu ne'e lori tristeza boot ida ba povo Rotuto hodi destera obrigatorio sai husi suku laran hodi destera ba Betano no troka suku Rotuto nia naran ba fali Suku Raifusa, destera ba munisipio Aileu, suku Aisirimou no suku Liurai ka suku Pancasila nomos ba ilha Atauro mak suku makadiqi hodi nune'e suku Rotuto husi mamuk total durante tinan hitu nia laran hahu 1982 tó 1989 mak foin fila ba fali suku Rotuto no desterasaun ne'e hanesan kastigo hodi selu kilat 7 ne'ebé sai ba ai-laran.

Jose dos santos mos sublina tan katak maske núne'e la para to ba ne'e deit maibe iha tempo ne'ebé hamosu organisationun sira hodi firme nafatin mak MIMPLIN 82 ho nia strutura ne'ebé lubuk ida, maibe até data barak mak mate no balu mos sei moris, kosederasaun iha publiku laiha, kontinua iha tinan 1990 mosu tan organisationun resistensia sira, husi organisasun resistensia lubuk ida ne'ebé existinge iha timor ne'e nia dirigentes sira mos tun to ba suku Rotuto, hodi mobilize kumunidade sira hodi kontinua untuk apoio ba ita nia luta ne'e, untuk ikus konsultasaun populer ita hetan ita nia independensia.

 Realidade iha 2005 relatorio CAVR Rotuto laiha pagina ida núne'e publiku tomak la hatene katak Rotuto luta ka lae? 

Maibe ohin (02/10/2020) agradese tamba liu husi esforsu AJAR no ACBIT konsege publika hanesan parte inisial ne'ebé hodi autoridade, povo no komisaun levanatementu 20 agusto 1982 suku Rotuto hato'o nia agradese ba dereitur AJAR no ACBIT no nia dirigentes sira, nomos Asosiasaun Vitima ho CNC hamutuk kopera, ami la espera sasan ida ne'e bele sai hanesan ne'e no ohin sai ona ba publiku, tamba ne'e xefi suku Rotuto Jose dos santos Lori povo Rotuto nia naran hato'o obrigado barak, hodi rekomenda hela ba Assaosiasaun Vitima, CNC, AJAR no ACBIT hodi tau nafatin kontinuasaun.


Hakerek: Amorino da Costa Mendes Sarmento

Jenis huruf: Sentru informasaun suku Rotuto (SISR)